Hienosti kaikki meni

Ennen kuin menen tuohon eiliseen käyntiin Turussa, on pakko palata noihin apuvälineisiin.

Olen mukana Lohjalla ms-kerhon toiminnassa, ja meillä oli kerhon tapaaminen sunnuntaina. Täällä oli myös pirun liukasta ja märkää. Kerho tapaaminen oli niin antoisa, että enpä sitten lähtiessä muistanut käydä vessassa ja kauppaan oli tarkoitus mennä. Perkeles, hädästä tuli niin suuri, että oli pakko hurauttaa välissä kotiin autolla. Tuossa on sellainen pieni alamäki ennen ovea, ja perslaskuksi se sitten meni niillä nastoillakin. Vessaan ehdin, mutta housut olivat yhtä märät, kun jos en olisi sinne ehtinyt. Kai ne nastat sitten menoa vähän jarruttivat, tai ainakaan ei mitään luita mennyt rikki.

Sitten siihen eiliseen käyntiin Neolla, ja tutkimuksen aloitukseen.

En sitten edeltävänä yönä juurikaan nukkunut, vaikkei mitään järjellistä syytä siihen ollutkaan. Aloittiin lähtölaukaus päivään verenpaineen mittauksella, ja rouvan pulssi ja paineet huiteli ihan omia lukujaan. On se jännä, mitä jännitys saa ihmisessä aikaan, vaikkei mitään olisi pitänyt jännittää. Suoraan suoneen annettiin vähän kortisonia siltä varalta, että saisi jonkun allergisen reaktion ja sitten lääkitys. Eli otettiin tabletti ja pistettiin. Jommassakummassa on siis se lääke, mitä saan, toinen on blasebo. Lääkkeen antamisen jälkeen odotellaan viisi tuntia, tapahtuuko mitään reaktiota. No ei tapahtunut. Mielenkiinnosta otettiin sykettä ja verenpainetta, ja juu laskihan nekin, kun tämä akka tajusi, että ei tässä nyt oo yhtään mitään. Neon henkilökuntahan on aivan ihanaa, joten noiden jännitystilojen ei olisi pitänyt siitäkään tulla.

Siinä sitten välillä söin, katselin tabletilta ohjelmia, haahuilin facessa ja hei, viisituntia oli kulunut. Ei tarvinnut mitään särkylääkettä siellä, enkä myöskään kotona. Rebifiä kun käytin, sain joka pistoksen jälkeen ihan tuntuvat sivarit, joten jouduin silloin aina ottamaan myös sen särkylääkkeen. Siksi on niin outoa, kun en sitä nyt tarvitsekkaan.

Matkaan mukaan sain myös potilaskortin, jossa kerrotaan, että osallistun lääketutkimukseen. Mietinkin yhtenä päivänä, että jos joskus lääkärissä kysytään, mikä lääke käytössä, niin vastaanko että yhtään kun en tiedä. No vitsi, vitsi. Jos lähtisin ulkomaille, ja joutuisin ottamaan lääkkeet mukaan, saa sitä varten sitten erillisen paperin.

Oli mulla mukana reissussa myös kutimet, mutta en sitten malttanut mitään tehdä. Illalla sitten kutasin sukan, nimesin sen sairaalasukaksi.

Sain hetki sitten puhelun Neosta, että seuraisinko kotona verenpainetta, kun se alapaine on vähän koholla. No minhän seuraan. Verenpaineen kotimittaukseen löytyy hyvä Excel taulukko esim. täältä https://www.dropbox.com/s/dsdbwc2wa0ft8wm/Verenpaineen%20kotiseuranta%207%20vrk.xlsx?dl=0  

Seuraava käynti on sitten ensi maanantaina. Olo edelleen tosi hyvä.