tiistai 21. maaliskuuta 2017

Mitä tänään tehtäisiin?

Joku tauti yrittää tehdä tuloaan. On yrittänyt jo eilisestä asti.
Mulla se kyllä jaksamiseen ja tekemiseen vaikuttaa välittömästi.
Niinpä olen nukkunut sellaiset ruhtinaalliset yli 12 tunnin yöunet putkeen, mikä tietenkin tekee olon vielä enemmän pöllämystyneeksi.


Parvekkeella on vanhat callunat ja olen jo sunnuntai-iltana käynyt tuosta Cittarista hakemassa purkkeihin pikkunarsissit. eli kiinnosti tai ei, on ne pakko laittaa tuonne ulos.

 


Sain kuin sainkin homman tehtyä. Käväisin sisällä ja ajattelin vieväni heti ulkoroskikseen roskat ja roippeet, jotka kyseisestä hommasta tuli.. Hämmästys oli suuri, kun palasin parvekkeelle. Räntää ja lunta satoi urakalla. Aina yhtä yllättävä Suomen kevät.

 


Olen jättänyt työvoimatoimistoon soittopyynnön, joten olen nyt kulkenut puhelin kourassa edes takaisin pitkin kämppää. Eli aina kun pääsen partsille muistan, että puhelin on sisällä, tai sitten toisinpäin. Ei ole puhelua vielä tullut. Harmittaa vietävästi, kun tiedoissani ei lue, että pystyn tekemään vain osa-aika töitä, tuon eläkkeen takia. Sain tässä jonkin aika sitten soiton kotiin, jossa tarjottiin töitä. Työt olisivat olleet kuitenkin täysillä tunneilla. Olen liiton päivärahalla tällä hetkellä ja TE-toimiston sivuilla pitää ruksia se kohta, jossa ilmoitetaan valmius kokoaikaisiin töihin. Tämä on ehtona, että saa työmarkkinatukea. Silti olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Ruksi on siltikin laitettava kohtaan kokoaikatöihin valmis..Ei taas pieni ihminen ymmärrä. Siellä on joku lisäkohta olemassa, jossa ilmoitetaan se osaeläke, mitä itse en tietenkään pysty sinne laittamaan. Toivon, että se TE-toimisto sen pystyy nyt sinne määrittelemään.

Kaivoin itselleni pienen vihon, johon kirjoitan muistiin, että ei ole ollut parhaat päivät meneillään. Olen sitä mieltä, että johtuu jostain taudista. Vihko siksi, että muistan sitten ensiviikolla Turussa mainita asiasta. Toki sinne saa ottaa yhteyttä, jos itsestä siltä tuntuu, mutta minusta se on nyt turhaa. Täälläpäin jyllää jos jonkin laista tautia, joten ihme että on näinkin vähällä selvinnyt.

Päivän lisäbonuksena on tuo ovella juokseminen, siis ulko-ovella. En muistanutkaan, kuinka hauskaa on kerrostalossa asuminen alimmassa kerroksessa. Alin kerros mulle hyvä, jos tulee niitä huonompia päiviä. Lapset on virikkeitä vailla näin kevään lähestyessä, joten ovat kaivaneet vanhan hauskan leikin itselleen, ovikellojen pimputtelun. Eli kyllä se kuntokin kasvaa täällä sisätiloissa.

Jos huomen taas uuteen päivään räväkämmin, ny ei jaksa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti